Huulipunan valmistusta
Hyvänä jatkumona edelliselle tekstille, kirjoittelen nyt vähän huulipunan valmistuksesta. Kurssiini kuuluu täällä myös labratöitä ja perjantaina pääsimmekin tekemään huulipunia. Sävyt olimme ehtineet jo valmistaa ja valita edellisellä viikolla, joten tämän kerran tehtäväksi jäi itse huulipunan valmistus valmiin ohjeen mukaan sekä kahden omavalintaisen koeversion tekeminen niin että muutimme kummastakin kahta ainesoaa.
Estenomien taidetta pesualtaassa pigmenttien sekoittelun jälkeen |
Huulipunan valmistus oli suhteellisen helppoa, ainesosat sulatettiin ja sekoitettiin keskenään ja laitetaan muottiin jäähtymään. Täällä koululla ei valitettavasti ollut huulipunille hylsyjä, joten valmiit puikot jouduimme jättämään vain muovipurkkeihin. Itse formulointiin meillä ei ollut muita ohjeita annettu, kuin tieto että huulipunan sulamispiste olisi hyvä olla noin 55°C tietämillä (taisi olla skaala vähän yli ja alle tuon lämpötilan). Lähdimmekin ryhmässä sitten selvittelemään huulipunan koostumuksia ja raaka-aineita, jotta pystyimme lähtemään miettimään ainesosia joita haluamme vaihtaa alkuperäisestä ohjeesta. (Huulipuna koostuu ”valkoisesta” pohjasta (vahat, öljyt, voit) ja värillisestä pohjasta ja valkoisen pohjan vahat ovat niitä, joiden avulla huulipunan sulamispisteisiin voidaan vaikuttaa) Omassa versiossamme käytimme mm. carnauba- ja mehiläisvahaa, joissa molemmissa on suhteellisen korkeat sulamispisteet, sillä halusimme nähdä mitä sulamispisteen nosto tekee huulipunan koostumukselle.
Kaikki versiot huulipunista onnistuivat ja saimme ne muotista irti (joka ei aina onnistu, jos esimerkiksi huulipunan jää koostumukseltaan liian juoksevaksi), mutta pigmenttien määrä niissä jäi melko vähäiseksi. Alkuperäisen ohjeen mukaan pigmenttiä tulikin olla 5% ainesosista, mutta sillä määrällä ei saa kunnon huulipunaa aikaiseksi, vain lähinnä sävyttävän huulirasvan. Kävimmekin kysymässä opettajaltamme, kuinka kosmetiikan valmistajat oikeasti saavat huulipunista niin peittäviä ja hän kertoi että huulipunissa saattaa olla jopa 30% pigmenttejä, joten siinä ero meidän tekeleemme ja oikeiden huulipunien välillä. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja sotkuinen labrapäivä siis takana ja paljon uutta tietoa huulipunan valmistuksesta. Ensi viikolla saamme sitten nähdä kuinka omat versiomme ovat todellisuudessa onnistuneet, kun teemme niille muutamia testejä!
5 Comments. Leave new
Mielenkiintoista. Itseäni on kiinnostanut jo usean vuoden ajan kosmetiikan ainesosat ja valmistustavat, lähinnä ekologisista ja herkistymiseen liittyvistä syistä. Tosi kiinnostavaa 🙂
Kyllä, kosmetiikalle herkistyminen tuntuu olevan yhä yleisempää ja ihmiset haluavat löytää ekologisempia vaihtoehtoja joita käyttää. Onneksi tarjolla on myös jo laajalti kosmetiikkaa, joissa on huomioitu myös hyvin ekologisuus ja erilaiset allergisoitumiset tietyille raaka-aineille! Itsekin usein katselen mitä ostamani kosmetiikka pitää sisällään ja joitain ainesosia pyrin välttämään tietoisesti.
Oli varmasti mielenkiintoista tehdä huulipunaa. Jos teillä olisi ollut itsellä vanhat huulipuna hylsyt olisitteko saaneet laittaa punan niihin? Massankoko voisi olla kyllä eri ja ei välttämättä sopisi hylsyyn. Odotan itse meidän 3. vuoden valinnaisia labroja. 🙂 Olisi kiva, jos tekisit muistakin teidän labratunneista päivitystä
Jos meiltä olisi löytynyt vanhoja huulipunahylsyjä, niin varmasti olisi saanut laittaa niihin! Katsotaan, josko mäkin tulen ylimääräiseksi myös Suomen labroihin, niin näkee vähän kuinka nämä labratunnit eroavat toisistaan! Luulen että kirjoittelen myös muista labratunneista täällä.
[…] P.s. teille jotka ovat kiinnostuneet kosmetiikan valmistuksesta, tsekatkaa muutaman vuoden takainen postaukseni huulipunien valmistuksesta. […]